Skip to main content
Blogi

Tiedolla johtaminen – avain henkilöstöresurssien optimointiin hyvinvointialueilla

By 10.1.2023No Comments

Vuoden 2023 vaihteessa toteutetussa sote-uudistuksessa vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille. Uusi sote-järjestämislaki (612/2021) velvoittaa hyvinvointialueita keräämään tietoa väestön hyvinvoinnin tilasta, palveluiden saatavuudesta, laadusta, vaikuttavuudesta ja kustannuksista.

Tiedolla johtamisella tarkoitetaan ajantasaiseen ja laadukkaaseen tietoon perustuvaa päätöksenteko ja se nähdään yhdeksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisimmiksi onnistumisen edellytyksiksi. Tekoälyn hyödyntäminen hoitotietojen analysoinnissa, raportoinnissa ja tiedolla johtamisessa on kuitenkin vielä alkutekijöissään. Tällä hetkellä tiedolla johtaminen on pitkälti strategisen johdon työväline, mutta jo lähitulevaisuudessa tiedolla johtaminen voisi olla tukemassa myös käytännön hoitotyötä ja sen johtamista.

Hyvinvointialueiden palvelu- ja hoitotilanteissa syntyy tietoa potilaan hoidon tarpeesta, hoidosta ja väestön hyvinvoinnin tilasta. Ensisijaisesti tietoa kirjataan potilaiden hoitoa tai asiakaspäätöksiä varten. Terveydenhuollon ammattihenkilön on kirjattava potilasasiakirjoihin potilaan hoidon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen ja seurannan turvaamiseksi tarvittavat tiedot. (THL 2022) Laki sosiaali- ja terveystiedon toissijaisesta käytöstä (552/2019) on mahdollistanut sote-uudistuksessa tarvittavien tiedolla johtamisen käytäntöjen, tiedontuotantomallien, tietosisältöjen ja järjestelmien kehittämisen.

Tiedolla johtaminen ja tiedon jalostaminen tekoälyn avulla terveydenhuollossa edellyttää potilaan hoidon kirjaamista valtakunnallisten suositusten mukaisesti. Palvelu- ja hoitotiedon kirjaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmiin on jo pitkään ollut rakenteista, mikä tarkoittaa, että kirjaamisessa hyödynnetään kansallisesti yhteisesti sovittuja koodistoja, luokituksia ja termistöjä, joita voidaan täydentää tarvittaessa myös vapaamuotoisella tekstillä (THL 2022). Täten rakenteisesti tuotettua hoitotietoa voidaan hakea ja hyödyntää käytännön hoitotyössä esimerkiksi uusien asiakirjojen laatimisen pohjaksi tai yhteenvetoja, lausuntoja ja todistuksia varten sekä raporttien tuottamisessa ja tiedolla johtamisessa.

Tällä hetkellä hyvinvointialueita ravistelee hoitohenkilökuntapula. Lisäksi on muistettava, että iäkkäiden henkilöiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa on henkilöstömitoituksen oltava lain mukaan vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti 1.4.2023 lähtien. Vanhustenhuollon hoitohenkilöstöresursseihin tulee lain edellytysten vuoksi välttämättömiä lisäyksiä, joiden kustannukset ovat pitkälti vielä arvailujen varassa.

HoiData ReSS –menetelmä vastaa tällä hetkellä suoraan tähän ajankohtaiseen terveydenhuoltoalan ongelmaan, eli hoitajamitoitukseen ja sen oikeaan kohdentamiseen. Olennaista kehitetyssä ratkaisussa on, että se tuottaa tekoälyn avulla reaaliaikaista tietoa potilaan hoidon vaativuudesta ja hoitajaresurssitarpeesta. Se mahdollistaa nopean tavan tiedolla johtamiseen, jolloin voit hyvinvointialueella toimivana terveydenhuollon asiantuntijana hyödyntää tietoja päivittäisessä toiminnan suunnittelussa ja työnjakamisessa.

HoiData ReSS – menetelmä on mahdollista ottaa osaksi uudistuvia sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmiä, joka tuo uuden ratkaisun hyvinvointialueiden käyttöön. HoiData ReSS tuottaa kansallisesti vertailukelpoista tietoa hoitotyöstä eri sote-toimijoille ja kansallisesti yhdenmukaiset standardit tietorakenteet hoitotyön tietosisällöille.

Tee viisas ratkaisu ja hyödynnä Hyvinvointialueellasi avainratkaisuna ReSS-menetelmää tiedolla johtamisessa optimoimalla hoitohenkilöstöresurssit oikeaan aikaan ja oikeaan yksikköön.