Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon Pro gradu -opinnäytetyönä toteutetussa tutkimuksessa tutkittiin ja kuvattiin, millä tarkkuudella Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin Tyks Akuutin Safir Spider potilaskertomusjärjestelmään rakenteisesti kirjatuista potilaan hoitotyön tiedoista saadaan automatisoidusti HoiData®ReSS-menetelmää käyttäen potilaiden hoidon vaativuutta kuvaavat hoitoisuus- ja henkilöstöresurssitarpeen tiedot. Tutkimus tuotti uutta tietoa päivystyspotilaan hoitoisuustiedon muodostumisesta ja hoitajaresurssitarpeesta sekä niihin vaikuttavista tunnusluvuista.
HoiData®ReSS-menetelmä käsittää tiedot Suomalaisesta hoitotyön toimintoluokituksesta (SHToL), JDT-hoitoisuusluokituksesta ja BEST-menetelmän hoitajaa per potilas -tunnusluvuista. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty Suomessa.
HoiData®ReSS-menetelmä on potilaskertomusjärjestelmään integroituna ja automatisoituna menetelmänä käyttäjäystävällinen. Se ei edellytä manuaalista hoitoisuusluokittelua tai erillisiä mittausmenetelmäjaksoja. Näistä syntyy tärkeää työaikaan kohdistuvaa säästöä, joka voidaan kohdistaa entistä tarkemmin välittömään tai välilliseen hoitotyöhön.
Tutkimusaineistona käytettiin helmikuun 2020 yhden vuorokauden rekisteriaineistoa, joka muodostui hoitokertomustiedoista. Tiedot poimittiin ajanjaksolta, joka kuvasi normaalia päivystystoimintaa ennen maailmanlaajuisen koronaviruspandemian alkamista. Tutkimuksen kokonaisaineisto sisälsi yhteensä 6074 riviä. Tutkimusotokseen valittiin 17 eri hoitoyksikön 190 hoitokertomusta, joihin oli kirjattu 1038 hoidon toteutusmerkintää. Määrällinen aineisto analysoitiin SAS 9.4 ohjelmistolla. Tutkimuksen tulosten viitekehyksenä käytettiin Goossenin (1997) tutkimusryhmineen kehittämää Hoitotyön tiedon käytön mallia.
Tutkimustulokset osoittivat, että päivystyshoitotyön intensiteettiä kuvaavien hoitotoimien kirjauksia tehtiin melko vähän ohjeistuksista huolimatta. Lisäksi kirjausten lukumäärissä ja toistojen tiheydessä oli vaihteluja eri hoitoyksiköiden välillä. Kirjausten tarkempi tarkastelu hoitoyksiköiden kirjaamisen laatukriteerien perusteella vahvisti kirjaamisen heikon kokonaistuloksen. Tulosten mukaan potilaista enemmistöllä oli vähäinen hoidon tarve ja noin yksi neljäsosalla kohtalainen hoidon tarve. Potilaiden hoidon tarve vaihteli noin 0.3 tai 0.5 hoitajaresurssin verran hoitoyksiköiden välillä.
Aineistoanalyysit myös osoittivat, että HoiData®ReSS-menetelmän JDT-hoitoisuusluokituksen vaativuustaso erotteli täydellisesti hoitotyön resurssien tarpeen siitäkin huolimatta, että hoitotoimien kirjauksia ei tehty laatuvaatimusten mukaisesti. Safir Spaider potilaskertomusjärjestelmä tuotti hoitoisuustietoon tarvittavat tunnusluvut oikein HoiData®ReSS-menetelmän mukaisesti.
HoiData®ReSS-menetelmää voidaan soveltaa käytettäväksi erilaisiin terveydenhuollon toimintaympäristöihin, kuten somatiikan ja psykiatrian vuodeosastoilla sekä päiväkirurgisissa ja lyhki-toimintaan erikoistuneissa yksiköissä. Malli on rakenteisen hoitokertomustiedon ja säännönmukaisten matemaattisten laskukaavojen perusteella integroitavissa eri potilastietojärjestelmiin edellyttäen, että hoitotyön toteutuksen kirjaamisessa käytetään standardoitua hoitotyötä kuvaavan kansallista tai kansainvälistä luokitusta.
Lue lisää tästä ainutlaatuisesta kehitystyöstämme ja tutkimuksestamme: Hoitoisuuden automatisoidun mittaamismenetelmän arviointi päivystyshoitotyössä
Ota rohkeasti yhteyttä! Kerromme mielellämme lisää.
Lisätietoja: info@hoidata.fi
