Terveydenhuollon palvelutuotannossa on kasvava tarve mitata tuloksia hoidon laadusta, kustannuksista ja saatavuudesta. Lääkäreillä ja hoitohenkilökunnalla on potentiaaliset mahdollisuudet parantaa palveluiden laatua ja hallita menoja. Tutkimustiedon mukaan (Casey M ym. 2017, 39) hoitajien toteuttama hoitotyö on kustannustehokasta useissa hoitoyksiköissä, kuten esimerkiksi päivystyksissä, tehohoidossa ja perusterveydenhuollossa. Hoitotyön todelliset vaikutukset potilaan hoitoon tulisi kuitenkin pystyä osoittamaan.
Tietoa potilaan hoidon tarpeesta ja hoitoisuudesta suhteessa hoitohenkilöstöresursseihin on tuotettu erilaisilla hoitajan subjektiiviseen arvioon perustuvilla manuaalisilla mittauksilla. Hoitohenkilöstöresurssien kustannukset ovat kuitenkin pääosin olleet osa henkilöstön kokonaispalkkakustannuksia eikä potilaan hoidon vaativuuteen tai hoitoon kuluvan ajan perusteella määriteltyjä.
Laissa on säädetty 1.10.2020 lähtien henkilöstömitoituksesta iäkkäiden tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa. Henkilöstömitoituksen tulisi olla vuonna 2020 0,6 välitöntä hoitotyötä tekevää työntekijää asiakasta kohti. Huhtikuussa 2023 henkilöstömitoituksen tulee olla 0,7 työntekijää/asiakas. Hoitohenkilöstöresursseihin tulee välttämättömiä lisäyksi, joiden kustannukset ovat pitkälti vielä arvailujen varassa.
Ratkaisuna tilanteeseen voidaan potilastietojärjestelmiin dokumentoiduista tiedoista tuottaa tekoälyn avulla toisiotietoa potilaan hoitoisuudesta, määritellä hoitohenkilöstöresurssin tarve sekä näistä syntyviä kustannuksia. HoiData®ReSS (= Realtime Staffing System) ja HoiData®CAPS (Cost Accounting and Pricing System) vastaavat tähän haasteeseen. Tee visas päätös ja tartu nykyaikaisiin automaattisiin menetelmiin, jolloin hoitajien työaika voidaan kohdistaa puhtaasti potilaiden välittömään hoitoon.
